Toipilas

"Rakas", nainen kuiskaa niellen kurkun paksua möykkyä. Oljenharmaat hiukset tuntuvat karheilta kämmenen alla. Katse on tuttu, mutta uupunut. "Rakas."

Torpparin emännän puusohvassa makaava nuori mies puristaa vaimonsa kättä; yhteinen hymy värisee ilmassa. Rouva istuutuu sohvan laidalle, kumartuu halaamaan miestään. Ohut lautareuna painaa kankkua, mutta rouvan halaus on luja. Hiljaa nainen painaa hätkähdyksensä piiloon: salskean lihaksikkaasta miehestä on voima nävertynyt pois.

"Rakas", mies sanoo hiljaa naisen suukottaessa sileää otsaluuta. Torpparinrouva tiskaa ja hymyilee.

Kerhoilua - ja tunnustus:)

"Anteeksi, tekö olette puuseppä?" Nainen astuu varovasti leveän kynnyksen yli ja siristää silmiään paksussa hämärässä. Edessä sitkeänvahva varsi suoristuu, ryhmyinen, leveä käsi hieraisee nenää: harmaankirjavan ja jäykän parran alta kuuluu murahdus. "Minä... Sängyntekijää etsin, keuhkotaudista toipuva puoliso palajaisi kotiin, mutta kylmettyy polo uudelleen uunineduslattialla. Kuinka teillä.. Onnistuisiko teidän auttaa?"

Lauantaina saimme kokoontua Tuulan luo puutöihin. Minä sahailin osia puusohvaan, parisänkyyn ja kommuuttiin.  Emännänlahjaksi vein pienen neulekorin, jonka kuva jo johonkin hyppäsi... Kiitos mukavasta kerhosta!

Sitten toisenlaisiin tunnelmiin: Kikka blogeista Kikan Sammakot ja Pieni Sammakko ilahdutti minua New Blog Love -tunnustuksella. Kiitos!

Ihania (ja alle kahdensadan lukijan) blogeja on niin monta, että eteenpäin jako viidelle onkin vaikea paikka... Onko Sinulla, lukijani, hyviä ehdotuksia?





Tervetuloa lukijoikseni Marjatta, Anama, Saara ja Maija!

Lastenhuone

Olkapäätä pistelee puutumus. Nainen havahtuu, korjaa asentoaan ja huokaa. Ovenpieli narahtaa nojaajan liikkeestä, hiljaisuus humisee korvissa. "Lapseni pieni, täällä sinä tulet asumaan." Omituinen lämpö hulmahtaa läpi naisen, itkun- ja onnensekainen naurahdus nousee vatsasta asti.

Jo turvonnut, pitkäsorminen käsi silittelee pinkeää vatsaa, salattu hymy viipyilee huulilla. Silti ikävä kovertaa palleaa, toive, että puoliso jo tervehtyisi. Lopulta nainen huokaa, ikään kuin puhaltaa mietteensä pois. Nousee kuluneisiin portaisiin, joissa tuhanten askelten painumat.

Tervetuloa lukijoikseni, omenapuu ja Tiina!

Joulurauhaa!

"Tule rakkaus ihmisrintaan, 

  kotis oikea onhan se vain!

:,:Sinun kanssasi kaunehintaan

 elo antavi matkallain:,:"

-Marttti Korpilahti-

Viimeiset paketit

Viimeisetkin paketit on nyt avattu ja päästy jouluaattoon. Tuula oli taidokkaasti ommellut puettavan takin, Pirkko paketoinut patjan, jonka saa joko muokata runkopatjaksi tai tehdä patjalle sänkykehikon, ja Kristiinalta sain joulukoristeita:

Minä olin paketoinut aattoaamuksi vaaleanpunaisen pelakuun, punotun tuohikorin sekä Muistoja-albumin, jossa on pienet valokuvat sisällä.

Vaihdoin pienen paketin myös ystäväni kanssa. Häneltä sain monenlaista ihanaa, suloisen kärpässienijakkaran, nuken, pari taulua ja erilaisia enkeleitä, joista saa vaikka jouluisia asetelmia.

Itse annoin hänelle saappaat, kaulakorun, tuohikorin Anna-romaaneineen ja Pirkon ohjeella tehdyn mustekynän:

Kiitos teille jännittävästä ja hauskasta joulukuusta!

19. joulukuuta

Joulukuun yhdeksästoista. Ruisleipä paistuu puu-uunissa, koirat tuhisevat ympärillä, tuoksuu mummulalta. Synttärikakun suklainen pohja jäähtyy takaovella ja täyte odottaa keittämistä.

 Kalenteripaketteja on saanut avata jo yhdeksänä aamuna, vielä kolme jännittävää aamua edessä...

Ensimmäisenä sain Tiinalta punaisella nahalla päällystetyn jakkaran, joulupukkipatsaan ja maton. Tuula oli varannut rouvalle juhlakäsilaukun ja mustan puuhkan. Kolmanteen (kuudennen päivän) luukkuun Pirkko oli paketoinut pienenpienistä kaakeleista tehdyn pannunalusen. Kristiina lähetti terveisiä lelupajalta; puinen ukko, pienet talot ja suloiset laiva ja kaksi reipasta autoa suorastaan vaativat värikästä lastenhuonetta ympärilleen!

10. päivä luukusta paljastui Tiinalta leveää nauhaa vaikkapa kirjailuun, Tiinan itsensä valmistama posliinilautanen kukkalasituksineen ja pieni vaaleanpunainen possu. Tuulan paketista kuoritui ruusukoristeinen lamppu, ja seuraavasta luukusta Pirkolta hedelmäpiirakka, josta on asiaankuuluvasti jo leikattu palanen. Kuudennestatoista luukusta löytyi Kristiinalta maisemataulu, ja eiliselle Tiina oli paketoinut lokerikon kaikelle pienelle, pukkikuvia, peltisen joulurasian ja käsipeilin.

Kiitos mukavista lahjoista!

Itse olin tehnyt joulukiireisiin saappaat Loten ohjeella ja pienet metallinaulakot:

 

Seuraavaan, kahdeksannen päivän luukkuun olin varannut pientä evästä: paistin, sipulin, tomaatti- ja sipuliviipaleita, pari porkkanaa sekä Marttaneuvoja-kirjasen.

Kerhokerran emännänlahjatkin on nyt kuvattu... Tuulalta sain itämaisen maton ja tyyliin sopivat kynttilänjalat, Pirkko saapui kukkapuskan ja kahvipaketin kanssa ja Kirsi toi suloisen nelijalkaisen sekä 1:1-koossa jouluista makeaa. Kristiina oli huovuttanut pehmoisia pienoisia, enkelin, pukin kuusenoksalla, nallen sekä Angry Birds -hahmon. Tiina oli kasannut huiman pussukan tarvikkeita, pienet leivokset, oikean mökinmuotoisen kynttilän, ja itse tekemäänsä keramiikkaa kolmen erilaisen kipon verran. Kiitos hauskasta seurasta ja näistä(kin) ihanuuksista!

Kerhoilua

Joulunodotusta. Kalenteripakettien hypistelyä, kutkuttavaa, lapsenomaista jännitystä. Tapasimme tänään nukkekotikerhon merkeissä ja vaihdoimme joulukalenteriyllätyksiä. Tänä vuonna kanssani mini-ihanuuksia vaihtavat Tuula, Tiina, Kristiina ja Pirkko. Kaksitoista pientä suurta jouluyllätystä... Tiina laittoi myös kauniin teemaan sopivan kankaan pakettiensa mukana.

Koska kerho kokoontui meillä kotona, sain monenlaisia emännänlahjoja vierailta - kiitos niistä! Marraskuun valo ei tahdo millään riittää kuvaamiseen; julkaisen kuvan lahjoista, kunhan saan valaistusta järjesteltyä:)

Markkinoilta

Kävinpä Nukke- ja nallemarkkinoilla minäkin. Seurakseni sain ystäväni ja serkkuni Ainon, joka myös majoitti minut luokseen ja muutoinkin tarjosi mukavan viikonlopun. Kiitos Aino vielä tätä kautta:) 

Mukaan tarttui Hannan pieni ja suloinen keraaminen kannu,  Mirka Salosen (onkohan hänellä blogia?) taidokkaat pirttikalusto ja talonpoikainen vuodesohva sekä Mirja Visurilta kauniita pienikuvioisia kankaita.

Vuodesohvaan mallailin jo yhtä kankaista, ja eikö olekin selvää Iloisen takin pohjakangasta tuo kolmas oikealta! Vuosisatahan moderniin taskumekkoon on väärä, mutta tuleviin projekteihin ajatusitua hauduttamaan:)

Olen saanut uuden lukijan,  tervetuloa Virve!

Keittiö

"Äet laitto kahtommaan, mitenkä tuota seleviät, ku et tuliakkaa ollu osanna tehä. Leevän lykkäs mukkaan, ja suolalihhoo. Vuan minulle ee luvanna yhtään!" Nuori rouva katsoo hiljaa uhmakkaan, arviolta kymmenettä ikävuotta käyvän tytön räpätystä. Hieraisten vihlovaa selkäänsä nainen kääntyy keittiöön, poimii raskaan ruostuneen veitsen, ja leikkaa mureasta lihakimpaleesta paksut siivut molemmille.

Nainen kääntää päänsä pois huomatessaan, kuinka linnunluinen tyttö silpaisee salavihkaa kerta toisensa jälkeen puolijäisestä punervasta möykystä siivun, taittaa sen rullalle ja työntää hätäisesti suuhunsa. Yhtäkkiä tyttö nousee, niiaa hamettaan oikoen ja pinkaisee portaisiin. Linttaan astutut ylisuuret pieksut lonksuvat, kun tyttö vielä huikkaa: "Nii, ja se sinun ukkos paranoo muuten vaahilla!"

 

Keittiö on pieni ongelmani: kalusteiden sijoittelu, lattiamateriaalin valinta (laatta vai lankku) ja portaiden suunnittelu tahmovat. Kuvassa on laatan makustelu käynnissä.

Blogiini on kirjautunut jo neljä lukijaa, mukava! Tervetuloa Kikka, Sirkku, Hilla ja Ulla!

Ruokasali

Väkevä yö väistää päivää. Nuori rouva havahtuu, pyyhkäisee nenänsä kämmensyrjään ja jää makaamaan hiljaa, kiertää katseellaan huoneen. Levollisesti hän pyörähtää kyljelleen, antaa viileän aamuilman täyttää keuhkonsa ja sivelee ruokasalin lattian tummaa puuta. 

Keho on kylmästä kipeä, pesuvesi jäähileistä. Pukeutuvan naisen kädet pysähtyvät vatsalle, mekon jo pinkeälle kankaalle. "Lapseni, etpä tiedä, mihin synnyt." Napakka polkaisu vatsanahkaa sivelevään kämmeneen saa tulevan äidin nielaisemaan. Itku nousee hyökynä: "Voi vallankumous minkä teit! Revit kauas, sinkosit rakkaat kenet minnekin - tapoit, ryöstit ja raastoit." 

Uunin kivinen kylki hohkaa vielä kalsaa - suuri tarvitsee paljon lämmetäkseen.