Lahja

Taannoisella vierailullani Kikan luona sain häneltä aivan suloisen lahjan: hyvin taidokkaan ja kärsivällisyydellä kasatun, todella yksityiskohtaisen verenpisaran. KIITOS Kikka!

***
When I visited Kikka, I got a very sweet fuchsia. So tiny and so amazing! Thank You Kikka!

Nukentekoa

Aina oppii uutta. Kuluneena viikonloppuna sain olla oppimassa opettamista: Tornion nukkekotikerholaiset tutustuivat ohjauksessani nukentekoon.

Ilmeikkäitä päitä syntyikin, ihanasti oman näköisiään! Koska muovailuprosessi on hidas, kerholaiset saivat paljon kotitehtävää... Mielenkiinnolla odotan valmiita asukkaita. Kiitoksia Tornion naiset mukavasta kokemuksesta!

Erityiskiitokset Kikalle päivän koordinoinnista ja kaikkinaisesta huolenpidosta! Pääsinpä samalla ihailemaan Kikan tyylikkäitä ja avaria nukkekoteja livenä,mistä olen jo pitkään haaveillut. Kikan ja Ykäsen Productionin kätten töissä ihailtavaa todella riittikin.

***
I was instructing Tornio doll house club members how to shape a dollhouse doll. What a experience! Special thanks to Kikka for a coordination and help!

Seinäruusuja, ruusuja seinillä

KERROSTALO.
Tyhjissä huoneissa kaikuu. Maj Göransdotter siristää silmiään ja hymyilee vinosti, tokaisee lopulta tyytyväisenä: "Hyvä tästä tuli." Punakukkainen tapetti suhisee siveltäessä, keittiön keltainen ajaa auringon sisään. "Päästetään lattiamiehet töihin."

Tältä se näyttää nyt. Seuraavaksi lattiat.
***
The Block of flats has got wall papers and now I can concentrate to think about the floor alternatives :)

Rouva Paju

KERROSTALO.
Parku laantuu vähitellen, vähitellen laskee puna pienen poskilla. Alva Paju rutistaa helllästi esikoispoikaansa, silittää ujoa untuvatukkaa, painaa toisen tiukemmin vasten rintaansa. "Lapseni, minun lapseni". 

Pikkupoika Paju sai äidin, paperisavesta hänetkin muotoilin. Sormus mittakaavana.

***

The baby Paju got mother - I have sculptured her of paper clay, as all my dolls. The ring showing the scale.

Joululahjoja

KERROSTALO.
"Voi kultani mun", Alva Paju hymyilee raskaiden luomiensa alta, "miten arvasitkin!" Ilmari Paju  nojailee tyytyväisenä ovenpieleen, siristää silmiään ja vastaa vaimolleen: "Ensimmäinen joulumme kolmin. Sen kunniaksi." Rouva siirtää katseensa ruttuisten lahjapapereiden keskellä nukkuvaan poikaansa, niiskaisee ja sivelee miehensä hänelle lahjoittamia suloisuuksia.

 Vaihdoimme Lotan ja Kikan kanssa joulupaketit. Kikka oli taituroinut skandinaavista designia posliinista: siron Aalto-tarjottimen kynttilöineen. Pääsee Pajun perheen sohvapöydälle hetimiten! Lotan paketista löytyi pikkutarkasti punottu pullo havumansetin kanssa vaikka kynttilänjalaksi, pikkuruinen lumisadepallo yksityiskohtineen ja raikkaanreippaat ballerinat. Näistä saattavat eräätkin Kerrostalon asukaat kinastella :) Kiitoksia, Kikka ja Lotta!

Minä olin paketoinut karjalanpiirakoita, rannekellon, kynttilänjalan ja korurasian:

Kikan kanssa vaihdoimme myös synttäripaketit. Minä sain tarjottimellisen herkkuja ylelliseen kahvihetkeen. Kiitos! Kikalle lähti Suomen laulu -cd, banaani ja gotlannista ostamani savinen koriste-eläin.

***

I made a Christmas swap with Lotta and Kikka. I got a sweet bottle weaved of the rattan, tiny ballerina-shoes and a very very small snowglobe from Lotta. Kikka gave Finnish design for me: Aalto-platter with candles. Thanks a lot!

I also got a birthday present from Kikka: a tray full of sweet items to the peaceful coffee time. I gave her a banana, Song of Finland -cd and a decorative animal from Gotland. 

Elämää sähkökaapissa?

Kaunista Lucianpäivää, lukijani! Täällä aamu hohti ensilumen kirkkautta - on sitä jo odotettukin! Kävelyllä tein hauskan minibongauksen: sähkökaappiin oli muuttanut elämää (joku oli päällystänyt kaapin laminoiduilla kuvilla nukkekodista). Iloa joulukuuhusi!

***
Have a beautiful day, my follower! On my way I noticed a fun sight: life in the wall (someone had decorated this with laminated fotos of dollhouse). Nice!

Pieni

KERROSTALO.
"Poika, poika se on. Onnea", kätilö hymyilee lapsenkinainen nyytti vinyylihanskoin suojatuilla käsillään. Ilmari Paju pyyhkii leveällä kämmenellään vaimon hikisen otsan. "Poika, kuulitko! Me saimme pojan!"


Ensimmäistä kertaa törmäsin muotoilun saralla siihen, että näkö ei riitä! Lopulta pieni kuitenkin valmistui ja pääsee Kerrostaloon asumaan.

***
The baby is born. The Paju family will move to the Block of flats.

Resepti: Pienoishuone Uppsalan malliin

Otetaan juna Tukholmaan,
istutaan tunti nostalgisella, beesinruskealla sametti-istuimella
ja suunnistetaan kartan kanssa Östermalmille.

Liisteröidään seinää
mallataan kuviopaperi kohdalleen
ja sivellään ilmakuplat pois.
Vakuutetaan, että ruotsin kieli kyllä käy
ihastellaan kerhopaikan arkkitehtuuria
ja liimataan lattiaa paikalleen.

Varjellaan paperikassin sisältöä iltaöisillä syksyn kaduilla
ja kämpän lämmössä ihaillaan puodista mukaan tarttuneita söpöliinejä
(opiskelijan huumorintajuun erityisesti kolahti nälkäinen säästöpossurukka).

Smaklig minitid!

***
I visited a miniatyre club in Stockholm where we made roomboxes. I also bought some little items - specially the hungry piggy bank made me smile :)

Syksyä

KARTANO.
Syysauringon matalalta viistävät säteet hohkavat poskilla, kostea koleus värisyttää vartta. Kuulas ilma on helppo hengittää, täyttää keuhkot omenantuoksulla. Maan kirpeydellä. Rouva kääntää kasvonsa kohti määrätietoista muuttoauraa, heilauttaa kättään lähtijöille ja sulkee silmänsä. Vahva siivenisku, toinen, ja kaukana kaakattavat kulkijat jo. 

Kankeasti rouva kumartuu poimimaan kukkakorin käsivarrelleen. Huokaus on haikea, hymy surumielinen: aika on ihmisen lähteä, aika on olla, aika on tyytyä olevaan.

Tämä kaimaltani saatu kukkakori ansaitsee tulla esitellyksi aivan erikseen - eikö ole suloinen! Itse annoin pienoiskasvihuoneen, jonka sisällä on mehikasvi (vastaavia kasvihuoneita täällä):

***
So sweet tiny flower basket I got from my friend! I gave her the small greenhouse, you can see similar plant houses here. Welcome, Anetteriina, to my blog!

Maj ja paita

Asuipa kerran keskikokoisessa kaupungissa Paula, joka piti hyvin, hyvin paljon nukkejen tekemisestä. Tekstiilitöitä hän kuitenkin inhosi liki enemmän kuin tiskaamista. Eräänä päivänä hänen tuli surku alastomia nukkejaan ja hän päätti ommella edes yhdelle neitoselle asun. Puettavan, tottahan toki. Kunnianhimoistahan moinen oli, mutta täytyyhän elämässä haastetta olla, tuumi Paula, penkoi kangaskätköjään ja päätti lopulta saksia vaatekaappinsa sisältöä nukkekaartinsa hyväksi. 

 

Pikkuruisten olkakaarrokkeiden istuttaminen meinasi jo ärsyttää ompelijaa, mutta lopulta tyköistuva trikoopaita oli valmis. Sovittaessaan tuotosta Maj-nuken päälle ohut, monta päivää muotoiltu ranne napsahti risahtaen poikki. Turhautuneena Paula tarttui saksiinsa, leikkasi puseron selästä halki, kursi paidan suoraan nuken päälle ja tuhrasi monta monituista hetkeä yrittäessään kiinnittää pikkurillinkynttä paljon pienempää kättä takaisin kiinni käsivarteen. - Viimeisen kerran minä tähän ryhdyn, puhkui Paula ja hautasi neulan ja lankarullansa syvälle kaappien uumeniin. Siitä asti ovat Paulan nuket kulkeneet ilkialastomina hamaan paruusiaan saakka. Sen pituinen se.

***
Once upon a time there was a lady called Paula. Doll-making was the thing that Paula enjoyed, but sewing wasn't her cup of tea.  After all, the very tiny shirt was ready. Unfortunately, when Paula was putting the shirt on a doll-lady, the hand of the lady broke. It took many, many moments to try to put the hand back to its place. - This is the last time that I'm trying to sew some clothes for my dolls, said Paula. That's why all the Paula's dolls are naked. This is the very last sentence of many fairy tales and other stories.